..Joten onpahan aikaa päivittää blogiakin, sillä minullahan ei nyt sitten kuuteen viikkoon ole kiire yhtään mihinkään, sillä onnistuin murtamaan nilkkani kun siivosin huonettani. Kuulostaa omituiselta, mutta oikeastaan vain liukastuin. Normaalisti en kyllä ole ensimmäiseksi tuhertamassa itkua kun satutan itseni, mutta nyt kävelin  itku kurkussa parikymmentä metriä taksille.

Sairaalassa sain onneksi alleni pyörätuolin. Sillä sitten rullailin ympäri käytäviä ja lääkärin huoneeseen ja ulos moneen kertaan. Oli hilkulla, etten joutunut tyytymään pelkkään siteeseen, kun ensimmäinen lääkäri ei meinannut huomata murtumaa millään.

Nyt sitten olen sekoamispisteessä, kun en voi kävellä edes kauppaan. Lisäksi siivous jäi kesken niin että nyt jo näyttää siltä etten olisi edes yrittänyt siivota. Helvetti.